Tutkimussuunnitelma
Tavoitteet ja tutkimuskysymykset
Tavoitteena luoda vanhempien ryhmämuotoiseen ohjaukseen perustuva varhaiskuntoutusmalli suomen ja ruotsin kielellä sekä tutkia niiden vaikuttavuutta
Selvittää nykyiset käytänteet varhaiskuntoutuksen toteutumisessa ja kartoittaa tutkimustietoa vaikuttavasta varhaiskuntoutuksesta
Kehittää tutkimustiedon ja puheterapeuttien kliinisen kokemuksen pohjalta vanhempien ohjaamiseen perustuva ryhmämuotoinen varhaiskuntoutusmalli
Arvioida ryhmämuotoisen varhaiskuntoutusmallin hyötyjä ja vertailla sitä varhaiskuntoutuksen nykykäytäntöön
Vertailla toteutustavan (kasvokkain, etäyhteys, hybridi) vaikutusta uuden varhaiskuntoutusmallin toimivuuteen
Tutkimuskysymykset:
Miten varhaiskuntoutuksen vanhempien ryhmään osallistuminen on vaikuttanut vanhempien kokemuksiin lapsen arjen tilanteista?
Onko toteutustavalla (kasvokkain, etäyhteys, hybridi) ollut vaikutusta varhaiskuntoutusmallin vanhempien ja puheterapeuttien kokemuksiin menetelmän toimivuudesta?
Tutkimukseen osallistujat
Tutkimukseen haetaan vanhempia eri puolilta Suomea puheterapeutin vastaanotolla, etäyhteydellä tai hybridimallilla toteutettuihin ryhmiin.
Tutkimukseen rekrytoidaan 60 perhettä neuvoloiden ja erikoissairaanhoidon kautta Pohjois-Savosta, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalta, Päijät-Hämeestä sekä Pirkanmaalta. Perheistä jaetaan satunnaistamalla 30 perhettä osallistumaan kuntoutusryhmiin 30 perhettä odottamaan kuntoutusryhmään pääsyä. Lisäksi jaetaan ryhmiin osallistuvat perheet kielen (suomen tai ruotsin kieli) ja maantieteellisen sijainnin perusteella ryhmien eri toteutusmuotoihin (kasvokkain,- etä- tai hybridi).
Perheiden rekrytointi tapahtuu neuvoloiden ja erikoissairaanhoidon kautta, jossa herää huoli 0-2-vuoden ikäisen lapsen esikielellisestä kehityksesta ja/ tai puheen kehityksestä.
Hankkeen tutkimustaustaa
Tutkimusten mukaan alle 2-vuotiaiden heikko sanavarasto on merkittävä riskitekijä myöhemmälle kielitaidolle (Vehkavuori & Stolt, 2019, Vehkavuori, Kämäräinen & Stolt, 2021)
Riittävä ja oikea-aikainen tuki vanhemmille -> edistää lasten puheen ja kommunikaation kehitystä (Roberts & Kaiser, 2011)
Arkirutiinit näyttäisivät olevan yhtä hyviä kommunikointitaitojen kuntoutuksen tilanteita kuin räätälöidyt kehitystä tukevat leikkihetket (Brown& Woods, 2016)
Pienen erityislapsen kohdalla olennaista ei olekaan terapiassa vietetty aika vaan se, miten kuntoutettavat asiat toistuvat arjessa (Eberhart ym. 2017)
Useiden suositusten mukaan puheterapeutin rooli varhaiskuntoutuksessa tulisi keskittyä perheeseen ja yhteistyöhön heidän kanssaan (ASHA 2008; Brown & Woods 2016; Woods ym. 2011; Eberhart ym. 2017
Hankkeen taustalla lisäksi Etänä Lähelle- erityislapsen arki kuntouttavaksi etäpuheterapian keinoin -hankkeessa saadut tulokset varhaiskuntoutuksesta. Etänä Lähelle -hankkeessa vanhemmille ohjattiin etäyhteyden avulla konkreettisia asioita, mitä harjoitella lapsen arjen lomassa kehittääkseen lapsen puheen ja kielen kehitystä. Intervention aikana saatu ohjaus näkyi vanhempien responsiivuudessa kasvuna ja he kokivat saaneensa tukea lapsensa kehityksen tukemiseen.